Kansalaisopistot markkinointia kehittämässä

Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaariin 27.-28.1.2017 oli saapunut lähes 200 osallistujaa. Vedin perjantaina kaksi kansalaisopistojen markkinoinnin kehittämiseen liittyvää työpajaa yhteistyössä Espoon työväenopiston Nuorten kurssit -hankkeen projektipäällikkön eli Elina Nissisen kanssa. Työpajoihin osallistui lähes 80 henkilöä.

Alla on näyttämäni yleiset markkinointidiat. Elina Nissisen diat lisätään tänne myöhemmin.

Kerroin työpajoissa myös Puulan seutuopiston kokemuksista Facebook-mainontaan liittyen. Siis maksullisesta ja maksuttomasta mainonnasta. Opisto on ollut Facebookissa vasta 1,5 vuotta, mutta seuraajia on kertynyt jo monia vastaavankokoisia opistoja enemmän. Lisäksi kokemukset etenkin maksullisesta Facebook-mainoksesta ovat olleet hyviä. Lisätietoja alla olevista dioista.

 

Kipinä-etu kannustaa toimeentulotuen varassa olevia osallistumaan kursseille

Puulan seutuopistossa on otettu syyskuusta 2016 lähtien käyttöön niin sanottu Kipinä-etu, jonka ansiosta Joutsan, Kangasniemen ja Toivakan kunnissa asuvat toimeentulotukiasiakkaat ovat voineet osallistua kansalaisopiston kursseille maksutta. Etu on käytettävissä niillä kansalaisopiston kursseilla, joilla on oppilaspaikkoja vapaana.

Kipinä-edun saadakseen Puulan seutuopiston asiakkaan on otettava yhteyttä toimistoon ja näytettävä toimeentulotukipäätös. Edun hakemiskynnyksen alentamiseksi asiakas voi vaihtoehtoisesti lähettää postitse tai sähköpostitse vapaamuotoisen hakemuksen sekä kopion toimeentulopäätöksestä.

Kipinä-etu on käytettävissä toimeentulotukipäätöksen voimassaoloaikana. Etu ei kata Puulan seutuopiston musiikkikoulun ja taidekoulun maksuja, eikä opettajien keräämiä materiaalimaksuja. Muita rajoituksia kurssien määrän ja hinnan suhteen ei ole.

– Edun saaneet ilmoittautuvat useimmiten alkamassa oleville kurssille, mutta esimerkiksi monille liikuntakursseille voi ihan hyvin mennä mukaan kesken lukuvuodenkin, Puulan seutuopiston toimistosihteeri Paula Liikanen kertoo.

Edun käyttäminen lisääntyy maltillisesti

Puulan seutuopisto on yksi ensimmäisistä Kipinä-edun tai vastaavien etujen käyttöönottajista. Naapurissa sijaitsevassa Jyväskylän kansalaisopistossa Kipinä-etu on otettu käyttöön vuotta aiemmin eli syksyllä 2015. Edun käyttö on ollut kummassakin kansalaisopistossa vielä sangen vähäistä, mutta Jyväskylässä Kipinä-edun käyttö on lisääntynyt huomattavasti ensimmäisestä vuodesta.

– Eiköhän käyttö pikku hiljaa lisäänny, kunhan tietoa asiasta saadaan levitettyä tehokkaammin myös sote-puolen kautta. Tämä on pyrkimyksenämme, samoin kun lasten ja nuorten saaminen edun piiriin esimerkiksi taiteen perusopinnon opinnoissa, Jyväskylän kansalaisopiston apulaisrehtori Klaus Savolainen kertoo.

Puulan seutuopistossa päätös Kipinä-edun käyttöönotosta tehtiin opetusohjelman ilmestymisen jälkeen. Käytettävissä olevasta edusta on tiedotettu paikallislehtien lisäksi kansalaisopiston ja sen toimintakuntien www- ja Facebook-sivuilla. Lisäksi toimeentulotukipäätöksiä tekevät henkilöt ottivat tiedon Kipinä-edusta ilolla vastaan ja ovat markkinoineet sitä aktiivisesti omissa kunnissaan. Jatkossa suora tiedottaminen hankaloituu, kun toimeentulotukipäätösten tekeminen siirtyy Kelalle. Puulan seutuopistossa kuitenkin uskotaan, että Kipinä-edun kysyntä lisääntyy, kun tieto saadaan opetusohjelmaan, aktiivista tiedotusta jatketaan ja tieto leviää niin sanotun puskaradion kautta.

Kipinä-etu edistää kansalaisopisto-opiskelun hyötyjen laajenemisesta huono-osaisimmille

Puulan seutuopistolle ei tule suoranaisia kuluja Kipinä-edun myöntämisestä. Kurssimaksutuottoja jää pois, mutta kyseessä on pieni vähennys, koska etu myönnetään vain niille kursseilla, jotka ovat toteutumassa.

Kipinä-edun käyttöönottoa harkitsevien kansalaisopistojen kannattaa muistaa aikuiskasvatustieteen professori Jyri Mannisen tutkimustulokset kansalaisopisto-opiskelun hyödyistä opiskelijoille itselleen ja yhteiskunnalle. Mannisen mukaan kansalaisopisto-opiskelun hyötyjen taloudellisten vaikutusten arviointia on hieman vaikeuttanut osallistumisen kasautuminen hyväosaisempiin aikuisiin. Toimeentulotukiasiakkaat voivat olla monia muita heikommassa asemassa, joten voisi olettaa, että opiskelu Kipinä-edun turvin aktivoi heitä ja lisää heidän hyvinvointiaan keskimääräistä kansalaisopisto-opiskelijaakin enemmän.

 

sarijaarska.jpg

”Omiin harrastuksiini kuuluu kilpailuhuoltajana raveissa toimiminen. Toivoisin kansalaisopistojen järjestävän enemmän luontoon ja eläimiin liittyviä kursseja.”

Sari-Maarit Peltola, Puulan seutopiston rehtori

Teksti: Sari-Maarit Peltola

Kuva: Julianna Eskelinen

Kuvassa: Sari-Maarit Peltola ja raviponi Kylmälän Aarre

Keski-Suomen opistot tekevät yhteistyötä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisessa

Keski-Suomessa toimivat kansalaisopistot ja muut vapaan sivistystyön oppilaitokset ovat yhdistäneet voimansa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimiseksi.  Keski-Suomen kansalaisopistojen ja vapaan sivistystyön Osaava-ohjelma järjesti kaikille maakunnan opistoille yhteisen työpajan elokuussa 2016. Kouluttajana toiminut tasa-arvokonsultti, toimitusjohtaja Sinikka Mustakallio (WoM Word of Management Oy) kertoi, että suunnitelman ei ole pakko olla valmis, mutta sen laatimistyö kannattaa aloittaa 1.1.2017 mennessä. Keskisuomalaiset opistot sopivatkin yhteisen pohjan laatimisesta ja työskentelyn jatkamisesta kevään 2017 puolella.

Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa toimivan Puulan seutuopiston ylläpitäjä edellytti tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimista vuoden 2016 loppuun mennessä. Suunnitelman laatiminen käynnistyi koko henkilöstön kuulemisella syyslukukauden aloitustilaisuudessa. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta käsitelleen alustuksen jälkeen pohdittiin mm. nykyistä kurssitarjontaa ja asiakasryhmiä, eri ryhmien ja sukupuolten opintotarpeita sekä mahdollisia osallistumiskynnyksiä. Lisäksi arvioitiin Puulan seutuopiston tiedotusta ja opinto-ohjelmaa. Opistossa oli jo tietoisesti lisätty eri sukupuolien ja eri-ikäisten näkymistä opetusohjelmassa, mutta tarkastelu paljasti esimerkiksi sukupuoliroolien näyttäytyvän kovin perinteisellä tavalla. Asiaan kiinnitetään nyt huomiota myös sosiaalisen median puolella.

Puulan seutuopistossa tehtiin marraskuussa aikuisille sekä lapsille ja nuorille suunnattu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysely. Kyselyt toteutettiin verkkokyselynä ilmaista Google Forms –palvelua käyttäen. Kyselyn tulokset ja henkilöstön näkemykset olivat avainasemassa suunnitelmaa laadittaessa. Joulukuun alussa hyväksytty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma laadittiin kolmeksi vuodeksi eli maksimiajaksi. Suunnitelma löytyy Puulan seutuopiston nettisivuilta.

Teksti: Sari-Maarit Peltola

Sosiaalinen media haltuun -verkkokurssi

Puulan seutuopiston Sosiaalinen media haltuun -verkkokurssi on käynnistynyt. Jos verkkoluentojen aiheet herättävät kysymyksiä, niin voi esittää niitä tämän sivun keskusteluosion välityksellä tai Twitterissä (osoita kysymys käyttäjälle @saripeltola). Kurssin opettaja lupaa vastata kysymyksiin kurssin aikana 1 h/arkipäivä.

Kurssille voi yhä ilmoittautua. Ilmoittautumisen jälkeen saat kurssin aikana joka maanantai sähköpostiviestin, joissä on linkki kyseisen viikon verkkoluentoihin. Luennot ovat katsottavissa huhtikuun 2016 loppuun asti. Ilmoittautuminen kurssille onnistuu täällä.

Viikko 12/2016: Suomalaiset sosiaalisen median käyttäjinä, WhatsApp, Twitter

Ensimmäisellä verkkoluennolla tarkasteltiin suomalaisia sosiaalisen median käyttäjinä. Toisella verkkoluennolla käytiin läpi WhatsAppin asennus ja käyttö. Kolmannen verkkoluennon aiheena oli Twitter.

Viikko 13/2016: Facebook &  Facebook Live (Snapchat & Periscope)

Neljännen verkkoluennon aiheena oli Facebook ja alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen myös videoiden suoratoiston Facebookin kautta mahdollistava Facebook Live. Mainitsin luennossa Facebook-testien vaaroista. Kannattaa lukaista aiheeseen liittyvä Ylen tuore (29.3.2016) uutinen täältä.

Snapchat ja Periscope ovat myös suoraa videotoistoa mahdollistavia sovelluksia. Ennen käyttöä ne on asennettava älypuhelimelle tai muulle älylaitteelle ihan samaan tapaan kuin WhatsApp (ks. diat/verkkoluento).

Snapchatin käyttö kasvaa vauhdilla etenkin nuorison keskuudessa. Snapchatissä kuvia/videoita (max. 10 sek) voi rauhassa suunnitella, kuvata monta ottoa ja kuvia/videoita voi muokata ennen julkaisua. Jos kuulostaa oudolta, niin voisi ajatella niin, että hyvät snapit ovat kuin elokuvatraileireita. Sisältö kuitenkin katoaa 24 h kuluttua (ainakin periaatteessa, en luottaisi asiaan). Kannattaa, myös muistaa, että katsoja voi ottaa kuvakaappauksen (screenshot) snäpistä.

Snapchatistä löytyi valmiita hyviä käyttöohjeita, joten en lähde tekemään niitä turhaan uudestaan. Kirjallisia käyttöohjeita löytyy esim. täältä tai täältä. Peruskäyttäjille löytyy myös video täältä. Edistyneemmille käyttäjille löytyy suomenkielisiä ohjeita täältä videon muodossa.

Periscope on uudempi sovellus (yleistynyt Suomessa marraskuusta 2016 lähtien) ja myös itselleni tutumpi. Periscope-lähetykset ovat aina suoria, joten editointia ei voi tehdä, eikä tekstejä voi lisätä. Lähetyksiä voi mainostaa Twitterin kautta ja myös muut voivat suositella lähetyksiä Twitterissä. Lisäksi lähetyksen/tilin URL:n voi levittää haluamaansa paikkaan, joten sikäli katsojia on helpompi saada kuin Snapchatiin.

Periscope-lähetystä voi tulla seuraamaan kuka tahansa (paitsi jos lähetys on yksityinen). Jos käyttäjä kirjoittelee ikävästi, niin hänet voi estää. Kannattaa muistaa, että kaikki kommentit näkyvät kaikille.

Periscopesta löytyy suomenkielinen ohje esim. täältä.

Katso myös aiempi blogikirjoitukseni Periscopen käytöstä oppituntien aikana.

Viikko 14/2016: Blogit ja Instagram

Kolmannella viikolla aiheena olivat Instagramia ja blogit. Blogeista on tulossa oma erillinen kurssi lukuvuoden 2016-2017 aikana.

-Viikko 15/2016: YouTube ja LinkedIn

Viimeisellä viikolla aiheena oli YouTube ja LinkedIn. Löysin hyvän valmiin videon YouTubeen liittyen, joten se on alla.

 

Päivitetty 10.4.2016 klo 12:59/SMP

 

Minkälainen on kansalaisopisto vuonna 2030?

Tulevaisuustutkijoiden näkemyksiä on ollut aina mielenkiintoista kuunnella. Heidän puheenvuoronsa ovat suorapuheisia ja räväköitä, joten jännitin hieman, mitä tulevaisuustutkija Ilkka Halava laukoo kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Aihetta sivusivat toki monet muutkin Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarin puhujat.

Vapaa-aika lisääntyy, joten kansalaisopistojen varauduttava kasvuun

Ilkka Halava aloitti puheenvuoronsa väittämällä, että kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön merkitys on tulevaisuudessa nykyistä merkittävästi suurempi – siis paljon merkittävämpi, mitä kansalaisopistoväki itsekään ajattelee. Syynä merkityksen kasvuun on se, että vuonna 2030 ihmiset tekevät noin 20-tuntista työaikaa. Vapaa-aika lisääntyy nykyisestä merkittävästi. Halava korostikin, että kansalaisopistojen tulee varautua pikaisesti seuraavaan kasvun kauteen. Jos muistan oikein, Halava sanoi sen alkavan vuonna 2021.

Suomalaisten identiteetti rakentuu hyvin pitkälti työn kautta. Halava ennusti suomalaisten kärsivän monia muita kansallisuuksia enemmän lisääntyvästä vapaa-ajasta. Tarvitsemme siis monenlaista vapaa-ajan toimintaa, ettei meistä tule yksinäisiä ja passiivisia.

Kansalaisopistojen liiton seminaarissa puhuneen yliopistonlehtori Jenni Airaksisen (Tampereen yliopisto) mukaan yksinäisyys ja passiivisuus nakertavat ihmistä eniten. Airaksinen kertoi tutkimuksestaan, jonka mukaan kansalaisopisto on kaikkein tärkein hyvinvointipalvelu Kainuussa asuville yli 80-vuotiaille. Näiden ikäihmisten kalenteri oli suorastaan hengästyttävän täynnä. Huolestuttavaa oli kuitenkin se, että saman tutkimuksen perusteella työelämän ulkopuolella olevien nuorten kalenteri ammotti tyhjyyttään. Ilmeisesti kansalaisopistokaan ei ole pystynyt tarjomaan työttömiä nuoria kiinnostavaa tekemistä.

Myös Puulan seutuopistossa eläkeläiset ovat suuri asiakasryhmä, mutta työttömät, niin nuoret kuin aikuisetkin, ovat pienin. Tästä johtuen Puulan seutuopistolautakunta päätti jakaa loput 25 euron opintoseteliavustukset työttömille. Jos siis olet itse työtön tai tunnet jonkun työttömän, niin ohjaa hänet kansalaisopiston kurssille! Professori Jyri Mannisen (Itä-Suomen yliopisto) vuonna 2015 julkaistu tutkimuskin on osoittanut, että uuden oppimiseen ja ihmisten tapaamiseen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä muutoksia kansalaisopistojen kursseille osallistuneiden elämässä.

Kunnat ja kansalaisopistot ovat ihmisiä varten

Kunta on ihmisten yhteisö. Halavan mukaan kuntien on tärkeää tajuta tämä tulevaisuutta pohtiessaan. Kansalaisopistot ovat jo nyt kohtaamispaikkoja, mutta Halava näkee, että digitalisaation myötä ihmisten fyysisen kohtaamisen merkitys nousee huomattavasti. Jos jo tällä hetkellä kuntien kansalaisopistoihin sijoitettu euro tuottaa Mannisen tutkimuksen perusteella 3,4-5,6 euron hyödyn, niin mikä onkaan hyödyn euromäärä vuonna 2030? Myös kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM) totesi kansalaisopistojen saavan ”pienellä rahalla valtavia tuloksia”. Tämä tosin liittyi kotouttamistoimenpiteisiin, joihin liittyen kansalaisopistojen henkilöstölle onkin tulossa täydennyskoulutusta.

Halava kehoittaa kansalaisopistoja jatkuvaan dialogiin. En voisi olla enempää samaa mieltä. Tammiseminaarissa puhunut dosentti Pirjo Vuokko (Turun kauppakorkeakoulu) korosti sitä, että kansalaisopistojen pitää kuunnella. Korvat ovat hänen mukaansa suuta tärkeämpi. Kyllä, näin on. Se ei kuitenkaan riitä, että kuuntelemme niitä viestejä, mitkä tulevat suoraan asiakkailta tai opettajien kautta toimistoon. Mielestäni jalat ovat tärkeämpiä eli kansalaisopiston pitää mennä ihmisten pariin (myös professori Manninen vihjasi jalkojen olevan korvia tärkeämpiä). Siksi en itsekään käy Puulan seutuopiston ja yhteistyökumppaneiden/kilpailijoiden kursseilla ainoastaan uusia asioita oppiakseni, vaan nähdäkseni ja kuullakseni paikan päällä, mitä asiakkaat haluavat ja toivovat. Seuraavaksi pitäisi kuitenkin keksiä, missä ja miten tavoittaisimme ne, jotka eivät ole asiakkaitamme. Ideoita?

Mannisen tutkimuksen mukaan kansalaisopistoissa järjestetään todella vähän eläimiin ja luontoon liittyviä kursseja. Kiinnostaisivatko ne?

*******

Tammiseminaarin aikana ei luonnollisestikaan selvinnyt se, minkälaisia kansalaisopistot tarkalleen ottaen ovat vuonna 2030. Se tuli kuitenkin selväksi, että kansalaisopistot eivät ole kuolemassa. Niiden merkitys kasvaa vapaa-ajan lisääntymisen myötä, mutta digitalisaation tuomiin haasteisiin on vastattava ja kuntalaisten kanssa on oltava jatkuvassa dialogissa. Onneksi sentään rahoitusnäkymät näyttävät vakailta, kuten alla oleva kuva todistaa.

20160129_093021

 

Lähteet:
Airaksinen, Jenni (2016) Tulevaisuuden kunta ja uusi kuntaidentiteetti. Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari 28.1.2016.
Halava, Ilkka (2016) Yhteisöt, työ ja tulevaisuus: kansalaisopistot paljon vartijana. Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari 29.1.2016.
Lehikoinen, Anita (2016). Opetusministeriön edustajan puheenvuoro. Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari 29.1.2016.
Manninen, Jyri (2015) Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyödyjen taloudellinen merkitys – esitutkimus. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 2. (ks. myös http://www.souli.fi/tiede-tulee-kotiin/tutkija-kansalaisopistoon-kaytetylle-rahalle-moninkertainen-tuotto/)

Piirustustaidoton grafiikkakurssilla

Jos pitäisi nimetä asioita, mitä en osaa, niin piirtäminen olisi ehdottomasti kolmen voittajaehdokkaan joukossa. Eipä siis muuta kuin ”tulta päin” ja Joutsaan Grafiikkaa Fannyn ateljeesssa -kurssille!

Taina Varjuksen vetämän kurssin tavoitteena oli tehdä grafiikkaa kuivaneula- ja carborudum -tekniikalla. Joillekin muille kurssilaisille ne sekä etsaukset, monotypiat, linopainot  yms. olivat jopa useiden vuosien grafiikanharrastuksen myötä tuttuja, mutta minä en ollut niistä koskaan kuullutkaan. Sen verran etukäteistyötä kuitenkin tein, että laitoin Googleen hakusanaksi kissan ja grafiikan ja löysin muutaman kivan näköisen kuvan, josta poimin idean ensimmäiseen grafiikkatyöhöni. Ensimmäisen koulutuspäivän aikana kuitenkin tajusin, että ne oli tehty eri tekniikalla, joten eipä ihme, ettei oma ensigrafiikkani näyttänytkään ihan siltä, miltä olisi pitänyt… Täsmälleen samanlaista ei toki ollut tarkoituskaan tehdä.

20160124_100134[1]

Kuivaneulatekniikalla tehty grafiikka vaatii hyviä hermoja ja vahvoja sormia – kumpikaan ei kuulu allekirjoittaneen vahvuuksiin…

Kotiin palattuani päätin unohtaa kissat ja tehdä hieman abstraktimman kuivaneulatyön. Virolaisen Virge Jõekaldan töiden innoittamana piirtelin koko lauantai-illan epämääräisiä punaisia kukkasia ja sunnuntaiaamuna kurvasin Joutsaan edellispäivää hieman realistisimmin tavoittein. Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat matkan varrella radiossa soineen Neljän Ruusun Sininen sunnuntai -laulun inspiroimana. Lopputuloksena syntyi punainen sydänpuu. Sen kohtaloksi koitui kuitenkin paluumatkalla etupenkille heittämäni kauppakassi… No, onneksi se on helppo toteuttaa uudestaan, kun metallilaatta on jo valmiiksi kaiverrettu.

20160124_132358[1]

Näin upeaa jälkeä syntyi Sannan käsissä. Itse ihastuin erityisesti tuohon siniseen sateenvarjoon. 

20160124_132710[1]

Tässä on Pauliinan upea kukkatyö. Ihan mun lempivärit. 

Ihan rehellisesti täytyy tunnustaa, että vaikka olinkin epämukavuusalueella, niin grafiikkakurssin kahden ensimmäisen päivän aikana oli erittäin mukavaa. Tykkäsin, vaikken edelleenkään osaa piirtää, enkä tiedä, saanko toisen kerran jälkeenkään aikaiseksi sellaista taulua, jonka kehtaan laittaa seinälle. Yritetään. (huom. omassa murteessani kehtaa-sana tarkoittaa häpeämistä tai rohkenemista, ei viitsimistä) Täytyy myös sanoa, että Joutsan yhtenäiskoulun tilat ja välineet ovat grafiikan tekemisen näkökulmasta mahtavat.

Puulan seutuopiston Grafiikkaa Fannyn ateljeessa -kurssi jatkuu helmikuun lopussa (20.-21.2. klo 10-16). Kurssille voi vielä tulla mukaan. Jos minäkin uskallan, niin sinäkin uskallat – eikö niin?

Saako Periscope-lähetyksen käynnistää kurssilla?

Sosiaalinen media on puhututtanut pitkään, mutta viime päivinä eniten keskustelua on herättänyt suoratoistolähetyksiä tarjoava Periscope. Lasten vanhemmille aiheutuvan huolen lisäksi Periscopen käyttö voi aiheuttaa harmaita hiuksia myös opettajille ja kurssikavereille. Perehdytäänpä siis kyseiseen sovellukseen ja sen käyttöön.

Mikä ihmeen Periscope?

Periscope on Twitterin omistama sovellus, jonka avulla voi kuvata videoita omalla älypuhelimella ja jakaa suoran lähetyksen yksityisenä tietylle henkilölle tai julkisena kaikille Periscopen käyttäjille. Lähetys tallentuu 24 tunnin ajaksi. (Ei kannata luottaa siihen, että lähetys poistuu sen jälkeen bittiavaruudesta kokonaan, sillä esim. Snapchat on jo myöntänyt tallennuksen)

Periscope on ollut käytettävissä keväästä 2015 lähtien, mutta sen käyttö on yleistynyt Suomessa marraskuusta lähtien. Etenkin nuoret ovat ottaneet palvelun omakseen. Yllättäen Facebookista, WhatsAppista ja monista muista sovelluksista poiketen ikärajaa ole edes asetettu, joten vanhemmat vastaavat lapsensa Periscopen käytöstä. En kuitenkaan usko, että vanhemmat ovat tietoisia esim. eilen Mikkelissä tulleesta lähetyksestä, jossa reilu 10-vuotias tyttö kuvasi iltapesuaan oman kodin kylpyhuoneessa… Oman lyhyen käyttökokemukseni perusteella eniten videoita löytyy nuorten juhlimisesta ja krapula-aamuista, mutta Periscopea käytetään myös yritysten markkinointiin ja artistien fanikohtaamisiin (näin esim. Antti Tuiskun juttelevan fanien kanssa koulukiusaamisesta).

Periscopen käyttöön kursseilla tarvitaan lupa

Jotkut koululaiset ovat jo keksineet käyttää Periscopea luokassa. Perusopetus on julkista, joten lapset ovat saattaneet ajatella myös opetuksen Periscope-lähetyksen olevan ok. Näin ei kuitenkaan ole. Opetus on tekijänoikeuden alaista toimintaa. Perinteisen videon saa kuvata omaan yksityiseen käyttöön, mutta Periscope-lähetys ei ole yksityinen. Jos kuvaaja ei ole pyytänyt etukäteen lupaa opettajalta ja kaikilta Periscope-videossa esiintyviltä kurssikavereilta, niin tulee rikkoneeksi lakia. Lue lisää esim. täältä.

Kansalaisopistoja ei ole näkynyt Periscopessa palvelujaan markkinoimassa (Puulan seutuopistolla on aloittanut käytön, mutta videoita ei vielä ole). Myöskään videoita kansalaisopistojen kursseista ei ole vielä näkynyt, eikä ainakaan allekirjoittanut ole edes kuullut niistä huhuja. Epäilemättä se päivä on vielä edessä.

Yhteenveto: jos haluat tehdä Puulan seutuopiston kurssilta Periscope-lähetyksen, niin hoida lupa-asiat kuntoon siitä riippumatta, oletko opettaja vai oppilas. Jos asia on kunnossa (tai kuvaus tapahtuu paikassa, jossa et lupaa tarvitse), niin Puulan seutuopistolta voi saada apua myös lähetyksen markkinointiin (esim. Facebook tai Twitter), jos videon aihe liittyy opiston toimintaan. Itsekin lupaan tehdä tammikuun aikana ainakin yhden Periscope-lähetyksen.

Mikä on sinun uudenvuodenlupauksesi?

Joululahjaideat vähissä?

Näin joulun alla monet tuskailevat joululahjaideoiden keksimisen kanssa. Lasten kaapit ovat jo täynnä leluja, puolisolle ei missään tapauksessa kannata ostaa toistamiseen liian pientä yöpaitaa ja mummokin kaipaa enemmän seuraa, kuin tavaroita.

Ei hätää, Puulan seutuopisto on avannut kevään kursseille ilmoittautumisen jo joulukuun alussa (ei vasta 4.1.2016). Voit siis ostaa kurssin joululahjaksi soittamalla toimistoon tai hoitamalla ilmoittautumisen netin kautta. Muista  ilmoittaa osallistujan ja maksajan tiedot.

Eikä siinä vielä kaikki, laskukin tulee postitse vasta tammikuun puolivälissä. Ei siis muuta kuin ilmoittamaan anoppi LAVIS-lavatanssijumppaan, kevätjuhlasidontaan tai vaikka tietokonekurssille!

Tiesitkö, että useille jo syksyllä alkaneille kursseille voi mennä mukaan, vaikka se olisi alkanutkin. Kysy lisätietoja soittamalla toimistoon (puh. 040 358 0011/Joutsa ja Toivakka, 040 743 4811) tai klikkaa kohtaa ”Jätä komentti”. Yritän auttaa!

PS. Minkä kurssin sinä haluaisit joululahjaksi?