Minkälainen on kansalaisopisto vuonna 2030?

Tulevaisuustutkijoiden näkemyksiä on ollut aina mielenkiintoista kuunnella. Heidän puheenvuoronsa ovat suorapuheisia ja räväköitä, joten jännitin hieman, mitä tulevaisuustutkija Ilkka Halava laukoo kansalaisopistojen tulevaisuudesta. Aihetta sivusivat toki monet muutkin Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaarin puhujat.

Vapaa-aika lisääntyy, joten kansalaisopistojen varauduttava kasvuun

Ilkka Halava aloitti puheenvuoronsa väittämällä, että kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön merkitys on tulevaisuudessa nykyistä merkittävästi suurempi – siis paljon merkittävämpi, mitä kansalaisopistoväki itsekään ajattelee. Syynä merkityksen kasvuun on se, että vuonna 2030 ihmiset tekevät noin 20-tuntista työaikaa. Vapaa-aika lisääntyy nykyisestä merkittävästi. Halava korostikin, että kansalaisopistojen tulee varautua pikaisesti seuraavaan kasvun kauteen. Jos muistan oikein, Halava sanoi sen alkavan vuonna 2021.

Suomalaisten identiteetti rakentuu hyvin pitkälti työn kautta. Halava ennusti suomalaisten kärsivän monia muita kansallisuuksia enemmän lisääntyvästä vapaa-ajasta. Tarvitsemme siis monenlaista vapaa-ajan toimintaa, ettei meistä tule yksinäisiä ja passiivisia.

Kansalaisopistojen liiton seminaarissa puhuneen yliopistonlehtori Jenni Airaksisen (Tampereen yliopisto) mukaan yksinäisyys ja passiivisuus nakertavat ihmistä eniten. Airaksinen kertoi tutkimuksestaan, jonka mukaan kansalaisopisto on kaikkein tärkein hyvinvointipalvelu Kainuussa asuville yli 80-vuotiaille. Näiden ikäihmisten kalenteri oli suorastaan hengästyttävän täynnä. Huolestuttavaa oli kuitenkin se, että saman tutkimuksen perusteella työelämän ulkopuolella olevien nuorten kalenteri ammotti tyhjyyttään. Ilmeisesti kansalaisopistokaan ei ole pystynyt tarjomaan työttömiä nuoria kiinnostavaa tekemistä.

Myös Puulan seutuopistossa eläkeläiset ovat suuri asiakasryhmä, mutta työttömät, niin nuoret kuin aikuisetkin, ovat pienin. Tästä johtuen Puulan seutuopistolautakunta päätti jakaa loput 25 euron opintoseteliavustukset työttömille. Jos siis olet itse työtön tai tunnet jonkun työttömän, niin ohjaa hänet kansalaisopiston kurssille! Professori Jyri Mannisen (Itä-Suomen yliopisto) vuonna 2015 julkaistu tutkimuskin on osoittanut, että uuden oppimiseen ja ihmisten tapaamiseen liittyvät asiat ovat tärkeimpiä muutoksia kansalaisopistojen kursseille osallistuneiden elämässä.

Kunnat ja kansalaisopistot ovat ihmisiä varten

Kunta on ihmisten yhteisö. Halavan mukaan kuntien on tärkeää tajuta tämä tulevaisuutta pohtiessaan. Kansalaisopistot ovat jo nyt kohtaamispaikkoja, mutta Halava näkee, että digitalisaation myötä ihmisten fyysisen kohtaamisen merkitys nousee huomattavasti. Jos jo tällä hetkellä kuntien kansalaisopistoihin sijoitettu euro tuottaa Mannisen tutkimuksen perusteella 3,4-5,6 euron hyödyn, niin mikä onkaan hyödyn euromäärä vuonna 2030? Myös kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (OKM) totesi kansalaisopistojen saavan ”pienellä rahalla valtavia tuloksia”. Tämä tosin liittyi kotouttamistoimenpiteisiin, joihin liittyen kansalaisopistojen henkilöstölle onkin tulossa täydennyskoulutusta.

Halava kehoittaa kansalaisopistoja jatkuvaan dialogiin. En voisi olla enempää samaa mieltä. Tammiseminaarissa puhunut dosentti Pirjo Vuokko (Turun kauppakorkeakoulu) korosti sitä, että kansalaisopistojen pitää kuunnella. Korvat ovat hänen mukaansa suuta tärkeämpi. Kyllä, näin on. Se ei kuitenkaan riitä, että kuuntelemme niitä viestejä, mitkä tulevat suoraan asiakkailta tai opettajien kautta toimistoon. Mielestäni jalat ovat tärkeämpiä eli kansalaisopiston pitää mennä ihmisten pariin (myös professori Manninen vihjasi jalkojen olevan korvia tärkeämpiä). Siksi en itsekään käy Puulan seutuopiston ja yhteistyökumppaneiden/kilpailijoiden kursseilla ainoastaan uusia asioita oppiakseni, vaan nähdäkseni ja kuullakseni paikan päällä, mitä asiakkaat haluavat ja toivovat. Seuraavaksi pitäisi kuitenkin keksiä, missä ja miten tavoittaisimme ne, jotka eivät ole asiakkaitamme. Ideoita?

Mannisen tutkimuksen mukaan kansalaisopistoissa järjestetään todella vähän eläimiin ja luontoon liittyviä kursseja. Kiinnostaisivatko ne?

*******

Tammiseminaarin aikana ei luonnollisestikaan selvinnyt se, minkälaisia kansalaisopistot tarkalleen ottaen ovat vuonna 2030. Se tuli kuitenkin selväksi, että kansalaisopistot eivät ole kuolemassa. Niiden merkitys kasvaa vapaa-ajan lisääntymisen myötä, mutta digitalisaation tuomiin haasteisiin on vastattava ja kuntalaisten kanssa on oltava jatkuvassa dialogissa. Onneksi sentään rahoitusnäkymät näyttävät vakailta, kuten alla oleva kuva todistaa.

20160129_093021

 

Lähteet:
Airaksinen, Jenni (2016) Tulevaisuuden kunta ja uusi kuntaidentiteetti. Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari 28.1.2016.
Halava, Ilkka (2016) Yhteisöt, työ ja tulevaisuus: kansalaisopistot paljon vartijana. Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari 29.1.2016.
Lehikoinen, Anita (2016). Opetusministeriön edustajan puheenvuoro. Kansalaisopistojen liiton Tammiseminaari 29.1.2016.
Manninen, Jyri (2015) Suomi nousuun sivistystyöllä? Kansalaisopisto-opiskelun tuottamien hyödyjen taloudellinen merkitys – esitutkimus. Kansalaisopistojen liiton julkaisuja 2. (ks. myös http://www.souli.fi/tiede-tulee-kotiin/tutkija-kansalaisopistoon-kaytetylle-rahalle-moninkertainen-tuotto/)
Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”Minkälainen on kansalaisopisto vuonna 2030?

  1. Meillä Turussa on ollut jonkin verran luontoon liittyviä luentoja ja kursseja parin viime lukuvuoden aikana, lähinnä retkeilyyn liittyen. Nämä ovat kiinnostaneet melko heikosti, kurssitkin ovat tavanneet peruuntua ilmoittautuneiden vähäisyyden vuoksi. Eläinaiheita on koetettu lähestyä eri suunnista kahteenkin otteeseen yhteistyökumppanien avulla, mutta nämä ovat jääneet valmisteluvaiheeseen kumppanien vetäydyttyä eri syistä.

    Kasvit ja puutarhanhoito ovat kuitenkin olleet yleisimmin saamieni kurssi- ja luentotoiveiden joukossa. Tästä viritellään nyt puutarhaan painottuvaa yhteistyötä paikallisen kumppanin kanssa, joka on lähtenyt innokkaasti mukaan. Tuloksia nähdään näillä näkymin ensi lukuvuonna.

    Havaintojeni mukaan eri aiheiden suosiossa voi olla melkoisesti eroja opistojen välillä. Meillä on ollut suuria vaikeuksia saada väkeä joillekin kursseille, joita vastaavat tai jopa aivan samat kurssit vetävät monien opistolähteiden mukaan väkeä kuin pipoa.

    Meilläkin on käyty keskustelua noiden meillä vielä käymättömien mahdollisten asiakkaiden tavoittamisesta, mutta viisasten kiveä ei ole löytynyt. Parhaita tuloksia on toistaiseksi saatu hyödyntämällä yhteistyökumppaneita ja mediaa uudenlaisesta tarjonnasta tiedottamiseen. Tähän voisi olla hedelmällistä ideoida ratkaisuja useamman opiston kesken sopivilla foorumeilla.

    Tykkää

  2. Meilläkin on ollut muutama luontoaiheinen kurssi, mutta eivät ole olleet mitenkään erityisen suosittuja. Nyt jännitetään, toteutuvatko mm. loppukevään luonnonyrtti- ja villivihanneskurssit. Eläinkursseja ei ole meillä ollut, mutta mm. luku- tai kaverikoiratoiminnan käynnistämisestä meidän sysäämänä olen kyllä haaveillut. Luontoon ja ruokaan liittyviä kursseja on toivottu nyt kovasti. Siksi hieman ihmettelin tuota tutkimustulosta.

    Meillä on ollut maksuttomia yleisöluentoja, mutta maaliskuussa käynnistyy myös ilmaisia verkkoluentoja. Ilmoittautuneita on ollut yllättävänkin paljon, joten saa nähdä, saisimmeko sitä kautta uusia asiakkaita varsinaisille kursseillekin. Tiedotusvälineet ovat olleet asiasta kiinnostuneita, mutta niidenkään välityksellä ei tavoiteta kaikkia niitä, jotka erityisesti haluaisimme tavoittaa. Täytyy käyttää monenlaisia kanavia ja monia yhteistyökumppaneita. Meillä tehdään kohta mainetutkimuskin, mutta siihenkin voi olla vaikea saada vastaamaan juuri niitä kaikkein passiivisimpia… Olisi kyllä hyvä, jos saisi laajemminkin vinkkejä muilta esim. työttömien tavoittamiseksi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s